Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

NYT SAATAVANA UUDET KIRJAT:

 

 Rahikaisen viimeinen kirja saattaa hänen matkansa päätökseen eli polttaa pois sen pelon suojakuoren, jota hän on ikänsä kantanut. Se paljastaa valon, joka meissä kaikissa on valmiina heräämään.

€25,00

TILAA KIRJA

TÄÄLTÄ! 

 

Viisas, herkkä ja kaunis kuvakirja kissoista ja Elämän ihmeestä. Kepeitä ja samalla syvältä luotaavia sekä ihan arkisia pohdintoja kissojen pyhän yksinkertaisuuden kautta.

€25,00

TILAA KIRJA TÄÄLTÄ

 

Rakkaus jota kaipaat odottaa, että saat kaipuusta tarpeeksesi ja annat lopulta rakkauden käydä lävitsesi. Rakkaus on sinä itse!

 €20,00

TILAA KIRJA TÄÄLTÄ

 

Rakkaus läpäisee ja kantaa kaiken, sinutkin. Vain sinun omat pelkosi estävät sinua kokemasta sen ikuista iloa.

 €20,00

TILAA KIRJA TÄÄLTÄ

 

Ihminen pelkää elämää

Lisätty 21.04.2021
Ihminen käy sotaa viruksia vastaan samalla kun ihmisen keho koostuu viruksista, bakteereista ja soluista. Ihminen käy näin sotaa omaa elävää kehoaan vastaan. Ihminen on käynyt tuota samaa sotaa jo pitkään antibiooteilla eli taistellut ”elämän vasta-aineilla” bakteereita vastaan, ja on häviämässä senkin taistelunsa superbakteerien lisääntyessä. Samaan tapaan ihminen taistelee elämän monimuotoisuutta vastaan kaikkialla maapallolla, tuhoaa sademetsät, köyhdyttää viljelysmaat, kalastaa meret tyhjiksi, saastuttaa ilman ja tuhoaa kaiken mihin ahneuksissaan koskee.
Ihmiskunta käy sotaa elämää vastaan eli tekee yhteistä itsemurhaa voidakseen menestyä kaiken elävän kustannuksella. Ihmiskunta on sairas.
 
Ihminen pelkää elämää eli itseään. Ihminen koettaa hallita kaikkea ja kaikkeutta, ja epäonnistuu. Ihminen on ylimielinen jäärä, joka ei halua tunnustaa olevansa oleellinen osa elämää, elävä itsekin. Ihminen käy elämän ohi, koska ei ymmärrä sitä eli koska ei pysty sitä analyyttisesti pilkkovalla ajatuksellaan hahmottamaan tai tavoittamaan. Ihminen käy ajatuksissaan elämän ohi, itsensä ohi. Ihminen jää yksin taistelemaan omia pelkojaan vastaan.
Elämä on isompi kuin ihminen, se on ihme joka ihmistäkin ylläpitää ja kehon kaikkia soluja, bakteereja ja viruksiakin. Elämä on monimuotoinen kokonaisuus, jota yksisilmäisesti ja yksipuolisesti pelokkaan älynsä kautta katsova ja tutkiva ihminen ei koskaan pysty ottamaan haltuunsa, ei voittamaan. Elämä on ja jää, vaikka ihminen tekisikin kaipaamansa itsemurhan. Ihminen ei ole niin iso ja mahtava, että se suuresti kaikkeuden kokonaisuuteen vaikuttaisi. Ihminen on yksin ja orpo oman ainutlaatuisen pelkonsa ja murheensa kanssa. Ihminen on tyhmä.
 
Ihminen on ikuisuus itse, joka erehdyksessään taistelee itseään vastaan eli koettaa kasvaa suuremmaksi ja mahtavammaksi kuin Elämä Itse. Ihminen on ottanut ihan mahdottoman tehtävän, joka on jo ikuisuudessa epäonnistunut, mutta jota hän vielä omassa vapaassa luomisvoimassaan ylläpitää. Ihminen ylläpitää omaa kärsimystään ja taistelee oman yksinäisen pelkonsa ja ylimielisen kuvitelmansa puolesta. Ihminen on erehtynyt.
 
Ihminen on Elämä Itse eli kaiken salliva ja kaikkea kantava rakkaus, jonka lapsena ihminen on lähtenyt itseään etsimään. Mutta ihminen on jumittunut uhmaiän ja murrosiän mustavalkoiseen ja kaksijakoiseen maailmankuvaan, jossa kaikki jaetaan loputtomasti hyvään ja pahaan, kauniiseen ja rumaan, oikeaan ja väärään eikä mistään löydy mitään rauhaa eikä tasapainoa. Ihminen on kapinassa Elämän suurta ja tasapainoista kokonaisuutta vastaan ja luo oman tasapainottoman mielensä mukaista pirstaleista maailmaa ympärilleen kuin todisteeksi oman hulluutensa oikeutuksesta. Ihminen on eksynyt.
 
Ihminen on eksynyt luomaansa aikaan, jäänyt keikkumaan syntymän ja kuoleman väliselle huteralle sillalle eli elämänkaarelle, joka saattaa minä hetkenä tahansa romahtaa lopulta koittavan kuoleman pimeään mitättömyyteen. Ihmisellä on hätä.
 
Ja ihan kaikki ihmisen hätä on vain ihmisen päässä eli ihmisen menneisyyden murheissa kieppuvassa mielessä. Elämällä Itsellään eli ihmisen perimmäisellä olemuksella ei ole mitään hätää, ei vaikka ihminen ajaakin kehoaan ja maailmaansa tuhosta toiseen. Elämä Itse jokaisessa ihmisessä katsoo tätä epätoivoista touhua hyväntahtoisesti hymyten ja rakastavasti kannustaen:
 
”Tee niin kuin sinun täytyy tehdä, jotta jonain päivänä huomaisit, että kaikki kärsimyksesi kasvaa omassa mielessäsi kieppuvista kärsimyksen kuvista. Silloin voit tietoisesti valita haluatko jatkaa tuttua kärsimystäsi vai oletko jo valmis luopumaan siitä. Silloin voit tehdä tilaa sille ilolle ja rakkaudelle, joka minä sinussa olen, Elämälle Itselleen kaikissa ja kaikkialla. Olet jo rakastettu ja siunattu ja perillä minun ykseydessäni.”