Sinun viaton lapsesi roikkuu aikuisuuden ristillä ja odottaa, että sinä ottaisit naulat pois ja päästäisit hänet pahasta. Sinun elävä lapsesi kärsii, koska sinä olet alistanut sen kuolemaa pelkäävälle ja sitä tuottavalle kuvitelmalle elämästä ja aikuisuudesta. Sinun luovuutesi on kahlehdittu ahdistavaan ja luonnottomaan rooliin, jonka ylläpitämiseksi olet antanut elämäsi pois jo monta kertaa. Olet kuollut, koska uskot kärsimyksen ja kuoleman kuvitelmaan. Olet elävänä kuollut.
Olet erehtynyt uskomaan maailmasi hulluuteen ja antautunut muille yhtä erehtyneille ja itsensä unohtaneille. Olet alistunut peilaamaan ja luomaan kärsimystä hetkestä toiseen, päivästä kolmanteen ja elämästä viidenteen. Olet antanut elämäsi pois. Luot kuolemaa niin kehollesi kuin elävälle maailmalle ympärilläsi. Olet unohtanut hengittää elämää ja alistunut hengittämään yhteistä tuhoa tuottavaa valhetta. Roikut kärsimyksesi ristillä ja uskot kärsimyksen kaunistavan sinua. Olet erehtynyt. Me kaikki olemme erehtyneet.
Kun googletin ”lapsi ristillä” haulla, en uskonut löytäväni montaakaan kuvaa, jos ainuttakaan. Hämmästyksekseni löysin monta. Jotkut suloisen kauniita ja jotkut äärimmäisen groteskeja. Lapsi on todellakin ristillä.
Sinun viaton lapsesi on kaikkivaltias luoja ja ihmettelevä elämän edistäjä ja ylläpitäjä. Syntyessäsi tähän kärsimystä luovaan ja ylläpitävään maailmaan hämmästyit ja petyit. Et suinkaan osannut odottaa maailman olevan niin kuin se on. Siksi ensimmäisten kauhistuttavien pettymysten ja hylkäämiskokemusten kautta aloit suojata viattomuuttasi ja avoimuuttasi, aloit vetäytyä maailmasi julmuuden ulottuvilta aivan samoin kuin vanhempasi ja lähimmäisesi olivat itsekin aikanaan tehneet. Aloit muokata itseäsi heidän tunnemallinsa mukaan eli nostit itsesi kärsimyksen ristille ja löit ensimmäiset kivun naulat läpi herkkien raajojesi, läpi herkän sydämesi. Aloitit oman ristin tiesi ja ristiretkesi ihmisyydessä. Kasvoit kärsiväksi ja kärsimystä tuottavaksi aikuiseksi.
Kun jonain päivänä saat kärsimyksen tavallisuudesta tarpeeksesi, voit alkaa nyppiä pois niitä nauloja, joilla olet itse itsesi ristille naulinnut. Kukaan muu ei tule koskaan sitä sinun puolestasi tekemään, vaan sinun on itse vapautettava itsesi ristin vankeudesta. Olet oman murheesi tai onnesi seppä.
Sinun ristin tiesi kulkee kaikkien niiden kärsimyksen naulojen kautta, joilla olet itse naulinnut viattomuutesi, iloisuutesi ja rajattoman luojavoimasi ihmisyyden ristille. Kärsimys kerrallaan voit kohdata kipusi ja ottaa sen ikuisen ja kaikkivoipaisen olentosi syliin, ja näin vapautua kärsimyksen vallasta. Kärsimys loppuu, kun sinä et enää antaudu sille, et anna sille omaa pyhää viattomuuttasi, vaan annat voimasi ja rakkautesi sulattaa kärsimyksen ja sitä tuottavat naulat pois.
Sinulla on kaikki valta, juuri se valta, jonka olet vain hetkeksi antanut pois antautuessasi lapsena ympäristösi tuottamalle kärsimykselle eli ihmisille, jotka vielä uskoivat kärsimyksen kaunistavaan ja jalostavaan voimaan. Kärsimys kaunistaa vain loppuessaan eli silloin kun sinä päästät siitä irti.
Kärsimys on kokemus, joka haluaa muistuttaa sinua omasta vallastasi elämäsi ja maailmasi ainoana luojana. Kärsimys on mahdollisuus, joka täydessä läsnäolossa kohdattuna loppuu ja auttaa sinua tunnistamaan oman voimasi omien kokemustesi luojana ja valitsijana.
Eli kun olet saanut kärsimyksestäsi tarpeeksesi, pysähdy sen äärelle ja anna läsnäolosi rakastavan voiman sulattaa sen pois. Näin voit kohdata kärsimystä tuottavat naulasi yksi kerrallaan, ne jotka itse itseesi kerran löit, kunnes jonain päivänä olet vapaa kaikesta kärsimyksestä ja voit astua alas omalta ristiltäsi. Ja jatkaa iloista ja viatonta luomistyötäsi uteliaassa rakkaudessa ilman kärsimyksen taakkaa. Kaikki on hyvin kaikesta huolimatta. Elämä ja rakkaus voittaa aina.