Klausin blogi

Lähdin vielä illansuussa käymään kaupoilla. Jotain oli unohtunut. Lähdin Corsallani, koska sade oli varsin voimallista. Kuuntelen usein YLE Radio Ykköstä ajaessani ja nytkin se oli päällä. Oli joku klassisen musiikin suora konserttilähetys meneillään. Kävin kaupassa ja ajoin sitten suoraan takaisin kotipihaani. Kun olin sammuttamassa autoa, kuulin illan pianosolistin Gabriela Monteron Venezuelasta pyytävän yleisöltä laulunäytettä jostain […]

Heräsin tänä aamuna mitä kauhistuttavimpaan yksinäisyyden tunteeseen. Olin yksin, ihan totaalisen yksin enkä tuntenut kuuluvani mihinkään, en perheeseeni enkä maailmaani. Olin yksin kuin kirkonrotta. En ottanut tuota yksinäisyyttäni liian vakavasti, vaan jäin kuuntelemaan sitä. Jäin kuuntelemaan yksinäisyyden laulua ja sitä mitä se halusi minulle kertoa. Olin viime päivinä saanut kokea häpeää eli ryhmään kuulumattomuutta ja

Lainasin rakasta Corsaani ystävälleni, jotta hän pääsi käymään tansseissa. Tanssien jälkeen hän ei kehdannut lähteä liikkeelle Corsallani yhtä aikaa muiden kanssa, vaan meni läheiselle rannalle odottelemaan kunnes kaikki muut olivat poistuneet. Eihän tyylikäs nuorimies kehtaa näyttää ajavansa vanhalla ruosteisella Corsalla Kuinka paljon muiden katseet ja mahdolliset ajatukset sinusta ja sinun autostasi tai olemuksestasi vaikuttavat sinuun?

Onko kukaan koskaan katsonut sinua viattomasti ja vaivattomasti, puhtaasti ja pyyteettömästi? Onko kukaan koskaan nähnyt sinua? Oletko koskaan uskaltanut tulla nähdyksi? Oletko koskaan uskaltanut itse nähdä? Useimmiten me katsomme toisiamme jollain tavalla; joko haluten, himoiten, kaivaten, toivoen, ihaillen tai vihaillen. Tai sitten me torjumme toisemme ja katsomme peläten, epäillen, häveten, halveksuen tai vain välinpitämättömästi ja

Elämä on kuin virtaava joki. Se kantaa meitä kaikkia lakkaamatta riippumatta siitä, olemmeko tietoisia siitä vai emme. Ihminen on kuin kukka tämän Elämän virran rannalla. Kukka ei luo elämää. Se puhkeaa kukkaan, kun se ottaa Elämän vastaan. Mitä enemmän ihminen uskaltaa hyväksyä oman ihmisyytensä kaikki terälehdet – ilon ja surun, rakkauden ja pelon, voiman ja

Jokainen kipu on kutsu muistaa Elämän parantava virta. Jokainen pelko on kutsu muistaa Elämän rakastava virta. Jokainen sairaus on kutsu muistaa Elämän tervehdyttävä virta. Jokainen hätä on kutsu muistaa Elämän rauhaisa virta. Jokainen vääryys on kutsu muistaa Elämän viaton virta. Jokainen heikkous on kutsu muistaa Elämän vahva virta. Jokainen vaiva on kutsu muistaa Elämän vaivaton

Jokainen meistä on rakastavan energiameren kantama kuin kuvan tonnikalat valtameressä. Jokainen meistä on itsevaltainen luojakala kaikkeuden ikuisuudessa, oman todellisuutensa ainutlaatuinen luoja. Jokainen meistä on elämän rakastettu. Jokainen meistä valitsee oman maallisen matkansa oman iloisen ja leikkisän luonteensa mukaisesti. Ja täällä maan päällä useimmat meistä ovat valinneet tutkia pelkoa, kauhua ja erillisyyttä niin kuin lapset huvipuiston

On ihan sama, mitä minusta ajattelet. Ihan sama, näetkö minut viisaana tai tyhmänä, tarpeellisena vai tarpeettomana, hyvänä tai pahana, mitättömänä tai ihmeellisenä. Ihan sama! On ihan sama, mitä maailmasta ajattelet. Ihan sama näetkö sen kamalana vai ihanana, kiehtovana vai kauhistuttavana, pelottavana vai puoleensavetävänä. Ihan sama! On ihan sama, miltä sinusta tuntuu. Ihan sama oletko iloinen

Suomi-neito on syntynyt valloittavan läntisen isän ja mahtavan itäisen äidin liitosta. Suomi on lännen ja idän lapsi, kahden erilaisen kulttuurin ja maailman yhdistelmä. Mutta lapsi ei ole syntynyt jäädäkseen vanhempiensa väliin. Hän on syntynyt kasvamaan omaksi itsekseen, omaksi omaksi itsenäiseksi ja vapaaksi olennokseen. Suomi-neito ei ole uskonut omaan voimaansa, vaan on pyrkinyt nojautumaan vuorotellen molempiin

Olen muutaman kerran elämässäni kokenut puhtaan olemassaolon. Eli tunnistanut pyhän kosketuksen. Ensimmäinen, jonka muistan, tapahtui noin 20 vuotta sitten, kun olin Etelä-Afrikassa 10 päivän kurssilla. Olin valmistautunut tuota kurssia varten vuosien ajan ja halusin antaa kaikkeni eli olin valmis ottamaan Elämän ihmeen vastaan. Muutamien päivien voimallisten harjoitusten jälkeen tunsin vapautuvani ihmisyyteni paineista ja olin yhtäkkiä