Olen tehnyt kuolemaa läpi koko talven. Yli puoleen vuoteen en ole käynyt puhumassa missään. Olen perunut jo sopimiani tilaisuuksia ja kieltäytynyt kunniasta, kun minua on kutsuttu joihinkin toisiin. Enkä ole ollut lainkaan varma kirjoitanko koskaan enää mitään. Samavika-Rahikainen eli elämäni roolihenkilö on tehnyt kuolemaa.
Pari viikkoa sitten uskaltauduin viime hetkellä lähtemään Euran käräjäkiville yhteiseen piiriin pohtimaan Elämän syntyjä syviä. Ja nyt viime lauantaiaamuna aikaisin sain viestin Mika Haarolta, joka toisen puhujan peruuntumisen takia tarvitsi pikaisesti uuden Seinäjoen ”Enemmän kuin ihminen” -messuille, jotka alkoivat lauantaina klo 10. Minä lupauduin ja keräsin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin Seinäjoelle.
Pidin Seinäjoella sunnuntaina aamupäivällä puheen aiheesta ”Olen Elämän rakastettu!”, jonka Mika tosin kirjoitti väärin – ja oikein! – otsikoksi ”Elämä rakastaa sinua”. Ihan sama 
Paikalla oli 50-60 ihmistä ja puhe virtasi minun kauttani vaivattomasti, lempeästi, viisaasti ja vaivattomasti. Olin yhtä aiheeni kanssa.
Ja sattumoisin minulla oli mukana lähestulkoon viimeiset kappaleet aikanaan kääntämääni ja Vuoden rajatietokirjaksikin valittua Mona Leon ihmeellistä pientä kirjaa nimeltään ”Elämä rakastaa sinua”, jonka moni osti mukaansa muistutukseksi siitä, mitä puheenikin välitti. Elämä ei osaa muuta kuin rakastaa niin sinua kuin minuakin. Siinä on kaikki!
Puheen jälkeen moni ihminen tuli myyntipöytäni ääreen kertomaan miten puheeni oli koskettanut jotain syvää heidän sisällään, herättänyt jonkun uinuvan siemenen sielun keväisessä mullassa. Jokainen meistä on Elämän silmissä yhtä rakastettu ja jokaisen meistä Elämä soisi kukkivan sen mustasta ja hedelmällisestä mullasta juuri omanlaisenamme ihanana ja taivaan korkeuksiin kurkottavana kukkana. Niin sinun kuin minunkin!
Elämä rakastaa meitä kaikkia yhtä lailla. Elämä ei osaa muuta kuin rakastaa ja kannatella meitä kaikissa meidän tämän yhteisen pelon pakohuoneemme tuottamissa hädän, pelon ja puutteen kuvitelmissamme. Jonain päivänä me kaikki saamme tarpeeksemme – kukin omana aikanaan – kaikesta siitä kärsimyksestä ja pettymyksestä, jota me itse kukin olemme itsellemme – ja toisillemme – tuottaneet. Jonain päivänä me kaikki opimme rakastamaan niin kuin Elämä on aina rakastanut meitä!
Lähtiessäni ajamaan kotiin päin Seinäjoelta sain lahjaksi eräältä vertaiseltani ja kaltaiseltani eli tietoisesti rakkauttaan jakavalta seuraavat sanat, joissa on kaikki totuus: ”Sinun elämäsi on rakkaustarina. Elä rakkautta, hengitä rakkautta, ilmaise rakkautta – ole rakkauden kaikki muodot.” Siinä se!