OLEN PAHOILLANI,

että ymmärsin tämän vasta illansuussa. Jos olisin ymmärtänyt aiemmin, se olisi voinut muuttaa päivän kulkua.

Kävin näet illalla joenrannassa juttelemassa vanhan Vaeltajan kanssa.

Kysyin häneltä:

– Mikä se paljon puhuttu ego on?

Hän pohti hetken ja vastasi:

– Ego on mielen perukoille jumittunut pienen lapsen hätä,

joka taistelee oman olemassaolonsa puolesta.

Hän hiljenee ja sanoo vielä:

– Ja Elämän suuruutta vastaan.

– Mitä egolle sitten pitäisi tehdä?

Ukko katsoi ärsyttävän pitkään Viinikanjokea.

Ja sanoi sitten:

– Kuunnella.

– Ja ottaa syliin. ❤