Haluan kertoa jostain erityisestä, joka tapahtui, tai ei tapahtunut. Heräsin juuri keskellä yötä maattuani pitkään selälläni täyteydessä, jolla ei ole vertaa, eheydessä, josta ei mitään puutu. Makasin rajattomuuden tilassa, ehdottoman varmuuden tilassa. Olin elossa. Ei puuttunut mitään, ei ollut kiire minnekään, oli vain tämä pyhä hetki hetkestä toiseen. Olin täysin läsnä tässä ikuisuudessa. Hieman aiemmin koin siihen liittyen unenomaisemman hetken, jossa tummatukkainen kaunotar nukkui levollisesti vierelläni parisängylläni. Näin vain hänen rakastavasti hymyilevät kasvonsa. Se riitti. En tarvinnut muuta. Hän on. Minä olen.
