On ihan sama, mistä syystä hätäilet.
On ihan sama, hätäiletkö sään tai auringonpimennyksen vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö sairauden tai työpaikan vuoksi
On ihan sama, hätäiletkö vaimosi ilmeen tai pomosi katseen vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö huomisen ruoan tai eilisen ylensyönnin vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö seuraavan panon tai pankkisaldon vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö maailmanrauhan tai vapaiden kissojen vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö kedonkukkien tai ilmastonmuutoksen vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö poliittisen urasi tai pihan villeyden vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö nenäsi mallin tai oikean ravinnon vuoksi.
On ihan sama, hätäiletkö kehosi muotojen tai pääsi tyhjyyden vuoksi.
On ihan sama, mistä syystä hätäilet.
Kaikki hätä nousee samasta lähteestä.
Kaikki hätä on samaa lapsen hätää, siitä olenko nähty, koskettu, ravittu ja rakastettu.
Kaikki hätä on samaa lapsen hätää, siitä selviänkö, kelpaanko, pärjäänkö tai olenko riittävä.
Kaikki hätä on ihmisen alitajuista pelkoa.
Kaikki hätä on vanhan jo lähes kadonneen pelon ja kauhun muistamista.
Kaikki hätä on menneisyyden muistamista.
Kaikki hätä on vanhojen valheiden ja pettymysten toistamista.
Kaikki hätä on menneisyyden kierrättämistä.
Kaikki hätä on kuoleman pelkoa.
Kuoleman, jota ei oikeasti ole eikä tule.
Kuoleman, joka ei koske ikuista sieluamme.
Kuoleman, joka koskee vain kehoamme ja vanhoja muistojamme.
Hätä kuolee, kun vanhat muistot kuolevat.
Kun ikuinen sielu ei enää kierrätä menneisyyttään.
Hätä kuolee, kun sinä saat tarpeeksesi siitä ja sen tuottamasta kärsimyksestä.
Kun ikuinen sielu haluaa taas laulaa iloisesti ja viattomasti, luoda uutta ja ihmeellistä.
Hätä kuolee, kun sitä ei enää tarvita.
Kun sinä et enää tarvitse sitä, tai minä.
Hätä on aina hetkellinen.
Elämä on ikuinen.
Jos haluat voit hätäillä ikuisesti,
mutta voit olla myös hätäilemättä 