Suuri osa maailmamme menestyvistä johtajista on itsekeskeisiä narsisteja ja psykopaatteja, jotka käyttävät valtaansa ja voimaansa hallitakseen meitä. Miksi he tämän tekevät ja minne he meitä johdattelevat?
Jokaisen valtaa tavoittelevan miehen tai naisen sisällä piileksii pieni tyttö tai poika, joka on aikanaan joutunut sairaan vallankäytön kohteeksi. Pienenä ja herkkänä olentona hänet on pakotettu joihinkin toimiin, käytökseen tai tekoihin, joiden hän koki käyvän hänen viattomuuttaan vastaan ja rikkovan sen. Siksi hän vannoi ”isona” suojelevansa itseään ja pitävänsä itsestään huolta. Hän päätti tehdä sen mitä hänen omat ”isonsa” eli vanhempansa tai muut läheiset eivät osanneet tehdä eli hän päätti käyttää valtaa suojellakseen itseään. Näin hän huomaamattaan jatkoi sitä samaa sairaan vallankäytön perinnettä, joka häntäkin oli rikkonut…
Hitler on äärimmäinen ja näkyvä esimerkki tästä. Hänen lapsuutensa diktatorisen isän komennossa johti siihen, että hänestä tuli oman kansansa diktatorinen johtaja. Hän samaisti oman alistamisensa ja nöyryyttämisensä siihen kohtaloon, jonka Saksa koki 1. maailmansodan jälkimainingeissa. Siksi hän käytti hänelle tarjottua valta-asemaa, jonka tietyt taloudelliset tahot hänelle oman valtansa edistämiseksi soivat, suojellakseen itseään ja kansaansa uusilta nöyryytyksiltä. Ja me kaikki tiedämme, miten siinä kävi…
Hitleristä ja Natsi-Saksasta on tehty äärimmäisen pahuuden symboli, joka on voittajien oikeutuksella sinetöity ja kapseloitu tuonne kauas lähes sadan vuoden päähän. Hitler ja Natsi-Saksa hävisivät ja tuhosivat itsensä ja me saamme uskoa, että tuollainen sairas vallankäyttö on jäänyt menneisyyteen ja että sitä ei enää ole. Me olemme erehtyneet, sillä maailmassamme valtaa käyttävät ovat johtaneet meitä harhaan – taas kerran!
Itse asiassa jokaisessa meissä – sinussa ja minussakin 🙂 – asuu pikku-Hitler eli se vanhempiemme tai vahvempiemme vallankäytön loukkaama olento, joka koettaa välttää joutumasta uudestaan samanlaiseen heikon uhrin asemaan. Juuri sen vuoksi me pyrimme erilaisiin yhteiskunnallisiin valta-asemiin niin politiikan, talouden, kulttuurin kuin minkä tahansa muunkin meille sopivan toimen parissa. Me kaikki haluamme kalifiksi kalifin paikalle, sillä me haluamme olla vahvoja ja voimakkaita suojellaksemme omaa pelästynyttä lastamme.
Me käytämme sotilaallista, taloudellista, poliittista ja yhteiskunnallista valtaa pitääksemme pelkomme kurissa. Me käytämme myös seksuaalista ja sosiaalista valtaa välttääksemme sitä hyväksikäytetyn likaista kokemusta, jonka lapsuudessamme saatoimme kokea. Näin me omasta pelostamme kasvavan vallanhimon vuoksi käytämme hyväksemme toisia vielä pelokkaampia, heikompia ja mitättömämpiä…
Jollekin meistä riittää se, että voimme käyttää valtaa perheen piirissä eli saada puolisomme, lapsemme tai sukulaisemme toimimaan haluamallamme tavalla. Silloinkin me suojelemme oman pelokkaan sielumme haavaa aivan samaan tapaan kuin Hitler aikanaan. Me saamme oman lapsuudessa pelästyneen tahtomme läpi! Ja mekin joudumme hänen laillaan pettymään ja huomaamaan, että kaikki valtarakennelmamme romahtavat joka tapauksessa aikanaan ja viimeistään silloin kun hallitsemamme ihmiset kuolevat tai silloin kun me itse kuolemme. Meidän maallinen valtamme on aina tuhon omaa eli ohimenevää!
Itse asiassa kaikki vallankäyttö, jonka pohjana on pelko, on aina tuhoavaa, hyväksikäyttävää ja kuolemaa tuottavaa. Tosin me kiellämme tuon sisäisen pelkomme tottuneesti ja vakuutamme itsellemme ja toisillekin, että toimimme johtajina kaikkia mahdollisia moraalisia, eettisiä, ekologisia ja inhimillisiä periaatteita kunnioittaen. Me kaikki valehtelemme räikeästi. Eikä sitä kukaan huomaa, sillä me kaikki olemme saman valheen pauloissa. Me uskomme ja kuvittelemme, että voimme kieltämällä tehdä tyhjäksi alitajuntamme pohjamutiin kätkemämme pelot ja pelästykset, ja että voimme toisia kaltaisiamme hallitsemalla pitää nuo pelot ainakin aisoissa ja herran nuhteessa. Me kaikki erehdymme!
Mikä tahansa pelko kätkettynä mielemme perukoille tuottaa pelottavaa todellisuutta, se tekee itsensä näkyväksi, jotta me sen lopulta näkisimme ja tunnistaisimme, ottaisimme pikku-Hitlerimme pelon rakkautemme syliin ja vapauttaisimme siihen vangitun osan olentoamme, omaa sieluamme. Siksi meidän maailmamme on juuri niin pelottava kuin se nyt on: täynnä sairauden, kuoleman, köyhyyden, mitättömyyden ja syyllisyyden pelkoa. Me tuotamme pelottavaa eli stressaavaa todellisuutta, sillä alitajuiset pelkomme ohjaavat meitä, ne hallitsevat meitä. Jopa meidän viihteemmekin on täynnä pelottavaa draamaa, tappamista, raiskaamista ja väkivaltaa. Meidän maailmamme on pelon kyllästämä, sillä meidän mielemme on sitä.
Kohtaa omat pelkosi ja löydä rakkautesi omaa pikku-Hitleriäsi kohtaan ennen kuin hän taas kerran johtaa sinut ja valtakuntasi tuhoon ja kuolemaan. Ihan kaikki pelot ovat kohdattavissa, vaikka kieltämiesi pelkojen varaan kasvanut maailmasi väittäisi mitä muuta tahansa, sillä se pitää huolta vain itsestään ja omista peloistaan aivan niin kuin kaikki muutkin pelkoihinsa eksyneet olennot kaikkialla. Pelko pelkää omasta puolestaan ja vakuuttaa siksi sinulle, että se ei ole kohdattavissa. Se pelkää omaa kuolemaansa!
Kaikki pelkosi ovat mielessäsi kieppuvia jälkiä ja kuvia menneisyydestä, jota ei enää ole. Kaikki pelkosi ovat kuin räkäisiä paperinenäliinoja, jotka sinä kerta toisensa jälkeen poimit menneisyytesi kätköistä tuhriaksesi niillä tämän ikuisesti pyhän ja loputtomasti uusiutuvan nykyhetken, jossa kaikki elämä aina ja kaikkialla on ja aukeaa. Sinun suttaisia pelkojasi ei enää tarvita eikä sinun niiden vuoksi tarvitse enää hallita maailmaasi ja noita muita pelästyneitä ihmisiä.
Pelkojen aika on ohi ja ne tietoisesti taakseen jättäville aukeaa aivan uusi iloon ja rakkauteen perustuva maailma ja todellisuus. Jokainen mielestäsi nouseva pelko, ja myös se karmein ja inhottavin alitajuntasi pohjamudista, on kohdattavissa kepeästi ja helposti, kun muistat ja tiedät, että sinä et ole pelkosi vaan se ilo, rauha ja rakkaus, jonka olet aikojen kuluessa niiden taakse kätkenyt. Olet piilottanut iloisen itsesi pelkojesi räkärättien taakse ja kuvitellut olevasi niiden äklöttävä liima ja liisteri mielesi pinnassa. Olet erehtynyt!
Voit korjata erehdyksesi kohtaamalla jokaisen mielestäsi nousevan pelon omassa ilossasi ja rakkaudessasi, siinä mikä sinä todella olet yhdessä kaikkien muiden ihanien olentojen kanssa. Rakkautesi sylissä pelkosi sulavat kohdattuina yksi kerrallaan ja haihtuvat pois. Näin ne vapautuvat mielesi vankilasta ja vapauttavat samalla sinut, niiden luojan. Ja mitä muuta sinä todella haluat kuin iloa, rauhaa ja rakkautta, jotka voit vapaasti valita vasta sitten kun pelkosi ja pikku-Hitlerisi on katsottu ja rakastettu pois!
Sinun kannattaa siis käydä pelkojesi läpi siihen iloon ja rakkauteen, joka sinä todella olet! Siinä on sinun suurin valtasi ja kaunein luova voimasi! Ja minunkin 🙂
Paras johtaja on se, jonka ei enää tarvitse pelätä eikä piilotella mitään, ei voittaa eikä valloittaa. Paras johtaja on se, jonka ei enää tarvitse himoita tai hallita ketään tai mitään.