Rakkaudesta sinä olet syntynyt, rakkautta koko elämäsi etsinyt. Rakkaudessa sinä elät ja silti rakkaudettomuutta koet. Rakkautta sinä tarvitset ja rakkauden puutteesta kärsit. Rakkaus on kaikki, mitä kaipaat.
Sinä olet minä ja minä olen sinä. Me olemme kaikki yhtä ja samassa rakkauden kaipauksessa ja silti saman rakkauden ikuisessa sylissä. Miksi ihmeessä me emme koe rakkautta? Miksi me elämme rakkauden puutteessa? Miksi olemme jääneet kaipaamaan?
Rakkaus on Elämä Itse eli Kaikkeutta yhdistävä ja kantava voima. Rakkaus on henki, joka läpäisee kaiken, Ykseys, josta me kaikki kerran synnyimme luojaolennoksi ja jonne me halajamme takaisin. Rakkaus on kotimme ja alkulähteemme, yhteytemme kaikkiin ja kaikkeen. Rakkaus on.
Kun synnyimme kehoon äitimme kohdussa, unohdimme vähitellen rakkauden tai rakkaus sai rajallisempia muotoja kehon rajallisuuden ja ajallisuuden kautta. Näin vaikka kohdun alkuvedessä kelluminen oli kehollisesti vielä lähellä Rakkauden alkumeressä kellumista. Meidän ei tarvinnut tehdä mitään ollaksemme ja elääksemme, me olimme täysin kannateltuja, Rakkauden kantamia.
Syntymän maailmanloppua ja vedenpaisumus katkaisi tuon Ykseyden tilan ja jouduimme maailmaan äitiemme ja isiemme epävarmojen käsien varaan. Saimme rakkauden ja ykseyden kokemuksia vanhempiemme hoivassa, mutta myös monia pettymyksen, epävarmuuden, pelon ja ahdistuksen kokemuksia. Emme olleetkaan enää täysin kannateltuja. Emme kokeneet enää täyttä rakkautta, vaan jäimme kaipaamaan sitä. Kaipaamaan rakkauden kehollisuutta.
Aikanaan seksi ja kehon hormonien herääminen tarjosi meille uuden mahdollisuuden tavoittaa kehollista rakkautta. Äidin tai isän kanssa kesken jäänyt tavoittaminen suuntautui nyt tyttöihin tai poikiin, miehiin tai naisiin, joiden kanssa kehomme oli suunniteltu yhtymään suvun jatkamiseksi. Heidän kanssaan saimme tavoittaa rakkautta, yhteyttä ja ykseyttä. Välillä koimme myös autuaan yhtymisen orgasmeja ja saimme myös aikaan lapsia eli uusia rakkauden kaipaajia rakkautta kaipaavien vanhempien hoidettavaksi. Me etsimme rakkautta seksin viidakoista.
Opimme miehiksi ja naisiksi, isiksi ja äideiksi, ja teimme parhaamme rakastaaksemme ja saadaksemme rakkautta. Opimme miellyttämään, alistumaan ja mukautumaan toisten toiveisiin saadaksemme rakkautta. Opimme hallitsemaan ja alistamaan sekä taistelemaan toisia vastaan saadaksemme rakkautta. Opimme tekemään mitä tahansa saadaksemme rakkautta ja opetimme sen myös rakkautta kaipaaville lapsillemme, sillä meillä ei ollut antaa rakkautta, ei eheää tietoa tai tuntoa siitä mitä tuo kaipaamamme rakkaus on. Opimme roolihahmoiksi kaipauksen kentälle.
Seksi antoi hetken helpotuksen, unohduksen ja ”pienen kuoleman” sekä aavistuksen rakkauden rajattomuudesta. Myös viini antoi samanlaisen helpotuksen, samanlaisen rajattomuuden kokemuksen. Sekä seksi että viini vapauttivat meidät hetkeksi itsestämme eli siitä rakkautta kaipaavasta roolihahmosta tällä unohduksen kentällä, jota ihmisyydeksi kutsutaan. Ne mursivat ja pehmensivät roolihahmomme eli minuutemme rajat ja antoivat minulle hetkellisen vapauden ja huuman, kuin aavistuksen siitä rakkauden rajattomuudesta, josta sieluni ja henkeni oli peräisin ja jossa se kaikista rajallisuuden kuvitelmistani huolimatta eli.
Niin, tämä kehollinen rajallisuutemme on vain ajallinen kuvitelma ja hetkellinen harha. Me kaipaamme siitä pois, me kaipaamme rakkautta niin seksin, viinin kuin monien muidenkin huumaavien aineiden, toimien ja tunteiden kautta. Samalla kaikki tämä kaipaus tapahtuu Rakkauden sylissä, siinä hengen Ykseydessä, johon kaipaamme ja josta kaipauksemme pitää meidät poissa. Ei poissa itse Rakkaudesta, mutta sen kokemuksesta, sen parantavasta ja eheyttävästä kentästä, siitä joka meitä kaikkia kantaa. Poissa Elämästä itsestään.
Rakkauden kokemus on täysi ja eheä. Se on sielujen yhtyminen kehoista ja hormooneista huolimatta, se on hengen aineeton yhteys yli ja läpi ihmisyyden roolien ja roolipelien. Rakkaus on hengen ja mielen avoimuutta, viattomuutta ja vaivattomuutta. Rakkaus on Ykseys kaikkien erillisyyden kuvitelmien ja niistä kasvavan kaipauksen ja kiiman takana. Rakkaus ei ole miehestä tai naisesta, ei heidän ihmeelliisstä ja houkuttavista muodoistaan tai elimistään. Rakkaus on henki, joka heidät jo yhdistää ilman seksin tai viinin huumaa. Rakkaus on ykseys, joka on aina ollut ja tulee aina olemaan, yhteys kaikkien kuvitelmiemme ja roolileikkiemme tuolla puolen. Rakkaus on!