Minä elän ja hengitän rakkauden ikuisessa sylissä, sen paineessa. Minä olen rakkauden ikuinen syntymä tässä kehossa ja tässä hetkessä. Minä olen rakkauden iätön syke, joka haluaa kukkia ja kukoistaa tämän kehon ja tämän elämän kautta. Minä olen rakastettu.
Kaikki rakkauden esteet ja puutteet ovat mieleni ja kulttuurini kuvitelmia, harhoja joita olen yhdessä sinun ja muiden läheisteni kanssa aikani kantanut. Niiden vuoksi olen kärsinyt ja tuottanut kärsimystä niin lähimmilleni kuin itsellenikin, koko maailmalleni. Rakkauden kuviteltu puute on kulttuurini harha, yhteisen puutteen tie, jonka ankarissa mottitaisteluissa me kaikki olemme kerta toisensa jälkeen tuupertuneet. Me olemme antaneet kaikkemme kärsimykselle ja kuvitelleet kuolevamme sen vuoksi ja sitä ylläpitääksemme. Me olemme kuolleet turhaan, aivan turhan tuskan vuoksi rakkauden ikuisessa sylissä.
Minä olen Elämälle rakas. Minä olen Elämän rakastettu. Sinäkin olet. Elämä on rakkaudessaan antanut meille kaiken kaipaamamme kärsimyksen, jotta me jonain hetkenä saisimme siitä kaikesta tarpeeksemme ja tajuaisimme olevamme rakkauden täyttämä ja kannattelema, se rakkauden lähettiläs, jota me olemme kaikki toisiltamme turhaan odottaneet ja kaivanneet. Minä olen rakkaus. Sinäkin olet.
Kun olen saanut tästä itse luomastani kärsimyksestä tarpeekseni, voin opetella valitsemaan rakkauden toimen kerta kerralta yhä uudestaan, vaikka pelon ja kärsimyksen harhat minua vielä houkuttaisivatkin. Minä voin opetella elämään rakkauden läsnäolossa aivan samoin kuin lapsi opettelee kävelemään hurjan päättäväisyyden ja monen kolhun kautta. Minä voin valita rakkauden vaikka vanhojen harhojen tutut ohjelmanpätkät mieleni perukoilla minua vielä houkuttavatkin. Olen jo saanut tarpeekseni noiden vanhojen vaivojen ylläpitämisestä ja ruokkimisesta. Siksi valitsen kerta toisensa jälkeen rakkauden eli toden olemukseni ilmaisemisen, vaikka nuo vanhat vaivat minua vielä viettelevätkin. Minä valitsen rakkauden.
Näin mieleni ja maailmani vähitellen keventyy ja puhdistuu menneisyyden ohjelmista ja syntyy yhä uudelleen tähän ikuiseen hetkeen, jossa rakkaus on aina odottanut ja kantanut minua. Hetkeen, jossa kaikki on mahdollista, kaikki on uutta ja viatonta, myös rakastaminen. Haluatko sinä rakastaa kanssani, olla kanssani yhtä tässä ikuisessa ja iäti uudistuvassa hetkessä, tässä rakkauden paineessa? Olet aina tervetullut. Valinta on sinun, ja minun, aina.