Seuraavassa tekstissä, joka alkaa ”Mitä haluaa mies, mitä nainen?” on kaikki mitä olen koskaan kirjoittanut, kaikki mikä minun on aika ymmärtää ja elää todeksi. Siinä on kaikki kirjallinen ja älyllinen taituruuteni, jonka avulla rakkauteen pettynyt lapsi minussa on tavoittanut huomiota, nähdyksi tulemista ja rakkautta.
Kaikki tämä on ollut tarpeellista, sillä kaiken sen minä olen tarvinnut ennen kuin todella tunsin, että minä olen se rakkaus, jota kohti olen turhaan kurkottanut. Rakkaus, joka haluaa elää itsensä todeksi minun kauttani, minun kukoistukseni kautta.
Mitä haluaa mies, mitä nainen? Kaikkien ihmisten perimmäinen halu on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Kaikki me haluamme luoda ja tulla luoduksi, tutkia Elämän ikuista ihmettä omalla tavallamme. Siinä kaikki, mutta tuon kaiken esteenä ovat niin miesten kuin naisten mielissä piilevät pelot sekä muut tummat ja supistavat tunteet, jotka estävät Elämän kukoistuksen meidän kauttamme.
Elämä Itse rakastaa jokaista ihmistä kaikkialla ja aina. Se on kuin rakastava syli jokaisen ihmisen ympärillä, jonka ainoa tahto on, että me kaikki saamme kukoistaa omalla iloisella ja ainutlaatuisella tavallamme. Että kaikki miehet ja naiset löytävät Elämän pyyteettömän rakkauden itsestään, jotta Elämä Itse pääsee laajentumaan ja kukoistamaan heidän kauttaan. Miehessä ja naisessa.
Jokainen mies ja nainen voi joka hetki valita haluaako hän ilmaista perimmäistä rakkauttaan vai niitä pelkoja, joita hän on varastoinut mieleensä pitääkseen rakkautensa poissa tai vähintäänkin kurissa ja hallinnassa. Jokainen meistä ilmaisee hetki hetkellä joko iloista ja avautuvaa rakkautta tai ahdistavaa ja supistuvaa pelkoa. Jokaisella meistä on koko ajan vapaus valita, valta vangita tai vapauttaa itsemme ja lähimmäisemme. Jokainen meistä on kaikkivaltias, vaikka me kiellämmekin sen. Jokaisessa meissä on kokonainen ja ikuinen Elämä Itse, ydin joka Kaikkeutta kantaa.
Vain toistemme kautta me voimme kasvaa kokonaisiksi miehiksi ja naisiksi. Vain toistemme sylissä me voimme parantaa omat haavamme ja kohdata omat varjomme, jotta rakkautemme perimmäinen valo pääsee kukoistamaan meidän mielessämme ja maailmassamme. Vain sinä voit näyttää minulle kaikki rakkauteni esteet ja vain minä voin tehdä sinun haavasi näkyviksi ja siten parannettaviksi. Vain yhdessä me voimme vapauttaa toinen toisemme, rakkauden meissä molemmissa.
Mies pelkää suuresti omaa valoaan ja rakkauttaan. Siksi hän tyytyy useimmiten leikkimään miestä ja tyydyttämään niin omaa kuin naisensakin elintä pitääkseen sydämensä ja siihen sidotut pelottavat ja tummat tunteet poissa ja piilossa. Siksi mies tyytyy rakastamaan naisensa muotoja ja tämän kiehtovaa kehoa eikä suostu näkemään ja vastaanottamaan naisen tarjoamaa rakkautta kuin satunnaisesti ja kuin vahingossa. Mies on ihan kusessa.
Mies taistelee rakkautta vastaan niin itsessään kuin naisessaankin. Mies pyrkii tukahduttamaan, tappamaan, raiskaamaan ja kieltämään rakkauden, tunkemaan sen yhä syvemmälle alitajuntansa pohjamutiin. Tästä rakkauden kieltämisestä ja sen pinnallisiin muotoihin pitäytymisestä syntyy valtava syyllisyyden ja häpeän sinetti, jolla mies lukitsee sydämensä eli oman rakkautensa vuon. Mies linnoittautuu omien pelkojensa taakse ja ulkoistaa rakkauden naisensa, huulien, rintojen ja reisien väliin. Mies on ihan vitun yksin linnoituksessaan.
Nainen haluaisi rakastaa, sillä hänelle se on luontaista naiseuden laadun sekä lasten synnyttämisen ja hoivaamisen kautta. Naisella on ainakin jokin aavistus rakkauden ihanuudesta, sen suurista ja valloittavista tunteista. Mutta maailmassa, jossa hänen rakkauttaan pelätään ja halutaan ohjata pelkästään lasten ja miesten hoivaamiseen ja tyydyttämiseen, naisenkin rakkaus on eksyksissä ja tukahdutettuna. Rakkaus on naisellekin haastavaa ja vaikeaa hänen omien tukahdutettujen ja pelottavien tunteittensa vuoksi. Niiden, joita hänen miehensäkin pelkää.
Nainen kaipaa miestä, joka pystyy vastaanottamaan kaiken hänen heikkoutensa, miestä, joka ei pelkää naisen tukahdutetun surun, vihan ja ahdistuksen ilmaisujaan, vaan pystyy suojaavassa miehisessä voimassaan ottamaan kaiken tuon vuosituhantisen tuskan vastaan ja sulattamaan sen oman kaikkivaltiaan rakkautensa suuressa sylissä. Nainen kaipaa miestä, joka ei pelkää häntä, miestä, joka uskaltaa tutkia hänen kanssaan kaikkea sitä mikä estää hänen rajattoman rakkautensa vapaan ilmaisun, Elämän oman laulun hänenkin kauttaan.
Nainen haluaa laulaa rakkauden lauluja yhdessä miehensä kanssa, mutta mies ei siihen hevin uskaltaudu, sillä hän uskoo, että hänen tulee taistella rakkautta ja Elämää vastaan ja etsiä siitä syntyvään tuskaan hetkellistä tyydytystä naisensa salaisista onkaloista. Nainen on kovin yksin halussaan rakastaa, sillä mies ei suostu ottamaan sitä vastaan linnoittauduttuaan omaan tuskalla tiivistettyyn miesluolaansa.
Kumpi aloittaa tämän tuskallisen loukon purkamisen, johon miehet ja naiset ovat peloissaan ajautuneet? Kumpi uskaltaa ilmaista omat syvimmät ja pelottavimmat tunteensa ja kumpi rohkenee ottaa ne vastaan rakkautensa suuressa rauhassa? Kumpi uskaltaa näyttää sekä halunsa rakastaa että kaiken sen ajan kuonan eli pelon, joka häntä estää rakastamasta? Kumpi paljastaa itsensä ensin ja näyttää kaiken mielensä perukoille piilottamansa?
Kumpi haluaa lopulta rakastaa niin paljon, että on valmis luopumaan omista ikiaikaisista peloistaan, jotta rakkaus saisi virrata vapaasti hänen kauttaan hänen miehelleen tai naiselleen, koko maailmalle? Kumpi tohtii huomata, että rakkaus, jota hän tuosta toisesta on iän kaiken etsinyt, onkin aina ollut hänessä itsessään, piilossa hänen peloilla yhteen liimaamansa roolihahmon – miehen tai naisen – takana?
Kumpi huomaa, että mikään tai kukaan ei voi estää häntä rakastamasta ellei hän sitä itse halua? Kumpi kasvaa ensin aikuiseksi ja tunnistaa oman ikuisen vapautensa luoda maailmaansa siinä ilossa ja rakkaudessa, jossa Elämä Itsekin häntä kantaa, miestä tai naista? Kumpi huomaa olleensa aina perillä ja vain kuvitelleensa kaiken vaivan ja pelon ja niistä kasvaneen kärsimyksen? Kumpi huomaa ensin olevansa kaipaamansa rakkaus, sinä vai minä?