maaliskuu 2026

SOTA ON TYÖTÄ JA TYÖ ON SOTAA – Kun saksalaiset sotilaat kuljettivat juutalaisia kaasukammioihin, he tekivät vain työtä käskettyä. Kun amerikkalaiset lentäjät pudottivat B-52n pommilastin vietnamilaisten kylien päälle, he tekivät vain hommansa. Kun johtajat lähettävät sotilaansa ja ohjuksensa tappamaan vihollisia ja tuhoamaan heidän kotejaan ja koulujaan, he tekevät vain omaa työtään. Sodassa kaikki noudattavat vain […]

Sodassa äidit kannattelevat elämää, jota sotivat miehet tuhoavat. Sodassa äidit paikkaavat ja hoivaavat sotilaita, jotka tappavat toisiaan voittaakseen. Sodassa äidit rakastavat lapsiaan, miehiään ja lähimmäisiään, jotka kärsivät sodan kauhuista. Sodan äidit eivät ummista silmiään yöllä He kuuntelevat tarkasti pimeyttä ja tutkivat sen rajoja He kuuntelevat tarkasti erottaakseen kuulemansa äänet ja valitsevat sen mukaisesti sopivan sadun

Haluan kertoa jostain erityisestä, joka tapahtui, tai ei tapahtunut. Heräsin juuri keskellä yötä maattuani pitkään selälläni täyteydessä, jolla ei ole vertaa, eheydessä, josta ei mitään puutu. Makasin rajattomuuden tilassa, ehdottoman varmuuden tilassa. Olin elossa. Ei puuttunut mitään, ei ollut kiire minnekään, oli vain tämä pyhä hetki hetkestä toiseen. Olin täysin läsnä tässä ikuisuudessa. Hieman aiemmin

Istuin eilen saunan jälkeen saunan kahvilassa ja seurasin sivusilmällä avoinna olevaa TVtä, jossa Suomen ykköskanava omisti 2 tuntia parasta ohjelma-aikaa kertoakseen Suomeen pudonneista drooneista. Saunanväki koki sodan tulleen Suomeen. Sota ei ollut vielä täällä – mutta se oli jo ihmisten mielissä. Ja presidentti koetti tyynnytellä kansalaisiaan… Sota oli ottanut askeleen lähemmäksi suomalaisia ja siksi haluan

Elätkö pelossa ja pelkäävien herrojen ja narrien nuhteessa? Hallitseeko pelko sinua? Teetkö päätöksiäsi pelkoon perustuen? Oletko pelon vallassa? Tässä maailmassa on helppo olla peloissaan. Meitä suorastaan ruokitaan päivittäisillä peloilla uutisten ja erityisesti iltapäivälehtien lööppien avulla, jotka ovat täynnä joko terveyspelkoa tai sitten maailman paloa ja pommituksia. Pelko on arkipäivää. Pelon avulla johtajamme saavat meidät hyväksymään

Jokainen ihminen on osa kaikkia muita ihmisiä. Jokainen ihminen on yksi solu ihmisyyden koko maapallon yli levittäytyneessä kehossa. Jokainen ihminen on mieleltään, sielultaan, perimältään ja rakenteeltaan yhtä kaikkien muiden ihmisten kanssa. Ihmisyys on yksi elävä kenttä, jonka sylissä sinä ja minä olemme yhtä. Aina. Me kaikki synnyimme tänne tuossa ykseyden tunnossa, jossa olimme myös viettäneet

Palasin eilen kotiin viiden vuorokauden lomareissulta TAYSin Sydänsairaalassa. Muistat ehkä kertomukseni ensimmäisestä käynnistäni Tampereen Acutassa reilu viikko sitten sekä siitä, miten tunsin lapsuudestani kumpuavan yksinäisyyden haavan rasittaneen sydäntäni ja johdattaneet minut tuolle elämäni ensimmäiselle sairaalareissulle. Joitakin päiviä myöhemmin päädyin Parkanon terveyskeskuksen kautta uudestaan sairaalaan. Kohtaamiseni sydänsairauden kanssa ei ollut vielä valmis. Sairaalassa minut sijoitettiin kahden

Kun Tampereen Acutasta minut kotiin tuonut taksi kaartoi pihaani, huomasin alivuokralaiseni auton olevan poissa. En ollut herättänyt häntä yöllä, kun ambulanssi haki minut vaan jättänyt lapun keittiön pöydälle, jotta hän ei turhaan ihmettelisi poissaoloani. Hän oli laittanut viestin, että oli lähtenyt tapaamaan naisystäväänsä. Kotini oli tyhjä. Yöllisen vierailun ja hoitotoimenpiteiden jäljiltä työpöytäni oli täynnä erilaisia

Viikko sitten keskiviikkona sain kokea ihmeellisen rauhan, kun ymmärsin että minun ei tarvitse olla oikeassa eikä väärässä. Vapauduin ikiaikaisesta hädästä elämäni ja kirjoittamiseni taustalla. Kaksi päivää myöhemmin kirjoitin ”Jäähyväiset lukijoilleni!”, eli halusin sittenkin olla oikeassa. Tavoittelin lopullista ratkaisua, mikä johdatti minut heräämään Tampereen Keskussairaalan Acutassa eilisaamuna eli maanantaina 3.3.26. Kuinkas tässä näin kävikään? Kun olin