Klausin blogi

Nuoruuteni leirinuotiolla kävin läpi vihkimyksen, jossa minut yhdessä muutaman muun kanssa lähetettiin yhteisestä valopiiristä pois ympäröivään pimeyteen. Sieltä me saimme yksitellen lähestyä valopiiriä ja kohdata vihkimystilaisuutta johtavan henkilön, joka kehotti meitä seuraavasti: Sano minulle ketä sinä rakastat? Oikean vastauksen antaneet päästettiin takasin valopiiriin ja väärin vastanneet lähetettiin takaisin pimeyteen pohtimaan oikeaa vastausta. Ketä sinä rakastat? […]

Olen rakkauden arvoinen minä rakastan Olen nähdyksi tulemisen arvoinen minä näen Olen kuulluksi tulemisen arvoinen minä kuulen Olen kosketuksen arvoinen minä kosketan Olen läsnäolon arvoinen olen läsnä Olen Elämän arvoinen olen elossa

Muistat varmaan, että kävin pari kuukautta sitten TAYSin Sydänsairaalassa pohtimassa syntyjä syviä. Sydämeni oireili ja sain elämäni ensimmäisen ambulanssikyydin sairaalaan, sekä elämäni ensimmäiset päivät sairaalassa. Pääsin lomaselle omasta arjestani. Sain tuon monipuolisen lepoloman aikana esiin joitakin tunnetiloja ja -kokemuksia, jotka olivat painaneet sydäntäni eli lisänneet sen taakkaa niin, että se joutui hälyttämään liiasta paineesta. Näin

Olen vähän yksinkertainen ihminen ja koen, että ihmisessä on vain kolme keskeistä voimakeskusta: yläpää eli yksilön äly, alapää eli kehon äly sekä sydän eli kaikkeuden äly. Näiden voimien tasapaino tai niiden ristiriidat määrittävät ihmisen elämän suuret kuviot ja loppu on vain kevyttä yksilöllistä säätöä. Perinteisesti miehet ovat saaneet hallita yläpäätä ja alapäätä eli päättää perheen

Sota on syöpä, joka tuhoaa koko maapallon yli levittyneen ihmiskunta-olennon. Sota on syöpä, jossa ihmiskunnan kehon joku osa koettaa valloittaa toisen osan omaa itseään, kuin pikkurilli koettaisi valloittaa peukalon. Sota on syöpä, joka syö meitä kaikkia ja käy meitä kaikkia vastaan. Sota on syöpä, jossa ei ole voittajia. Jokainen ihminen on tasavertainen, tärkeä ja omanlaisensa

Voi, kuinka olenkaan kaivannut rakkautta! Miten kauan olenkaan vaeltanut rakkaudettomuuden autiomaassa ja huutanut: Antakaa mulle rakkautta! Mä näännyn! Tuossa autiomaassa olen tavannut toisia kaltaisiani, toisia yhtä puutteenalaisia ja rakkaudettomia, joiden kanssa olemme yhdessä kuvitelleet rakkauden toinen toisiimme, tuolle toisaalle. Ja yhdessä olemme pettyneet kerta toisensa jälkeen niin toisiimme kuin itseemmekin, sillä kukaan meistä ei ole

Elämä Itse rakastaa sinua. Elämä Itse ei tunne pelkoa, se ei pelkää sinun pelkojasi eikä niiden pelottavia vaikutuksia maailmassasi. Elämä Itse ei osaa murehtia eikä surra, koska se on täydellinen ja eheä, ikuisesti kestävä ja vapaa. Elämä Itse on. Elämä Itse ei tuomitse, koska siitä ei puutu mitään eikä sillä ei ole mitään hätää. Rakkaudessaan

Olen koko ikäni tutkinut mieleni Elämänkukkaa eli niitä tunnerakenteita, joiden kanssa tänne kerran synnyin. Niiden varassa olen valinnut vanhempani, kulttuurini ja maailmani, koska niiden kantamat tunnerakenteet antoivat minulle parhaan mahdollisen ympäristön saada oman Elämänkukkani rakenteet nähtäväkseni ja kohdattavakseni. Minä loin omaa maailmaani. Elämänkukka sijaitsee näkymättömässä elämänkehässä ympärilläni ja se on itse asiassa todellinen henkiolentoni, joka

Venäläinen on veljesi – miksi viha ja pelko nousevat esiin? Ruotsalainen on siskosi – miksi halveksunta ja kateus heräävät? Suomalainen – miksi et rakasta itseäsi? Ukrainalainen on kaukainen serkkusi – miksi ihannoit häntä? Amerikkalainen on kaukainen serkkusi – miksi jumaloit häntä? Suomalainen – miksi et rakasta itseäsi? Iranilainen, palestiinalainen ja israelilainen – ovat kaikki kaukaisia

Rakkaus on ihmisen syvin kaipaus, halu tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Se alkaa sylivauvan elintärkeästä ja symbioottisesta kaipuusta tulla täysin nähdyksi, ruokituksi, kannetuksi ja hoivatuksi, mikä tässä eksyneiden sielujen maailmassa toteutuu vain osittain. Tämän vuoksi me kaikki tungimme tuon kaipuun syvälle alitajuntamme pohjamutiin ja peitimme sen häpeän, pettymyksen, riittämättömyyden ja syyllisyyden raskailla tunnoilla. Me jäimme ihmettelemään,