Ajoin eilen puolitoista tuntia kaikessa rauhassa Vesilahdelle tapaamaan uutta ystävääni. Olin herkässä ja avoimessa läsnäolon tilassa koko ajomatkan ajan. Mieleni täytti elävä hiljaisuus, ja vanha punainen Corsani kulki sutjakasti liikenteen virrassa, ohitti ja tuli ohitetuksi. Kaksi kertaa matkan aikana jouduin pysähtymään linja-autopysäkille, sillä mieleeni nousseet ”lyhyet viisaudet” halusivat tulla kirjoitetuksi Facebookiin. Ajatukset virtasivat: ”Suomea vaivaa […]
Olen viime päivinä löytänyt itseni jostain ihan uudesta paikasta tai paremminkin jostakin jatkuvasta virtauksen tilasta. Tuo virtaus ei ala eikä lopu, se ei pysähdy eikä se nopeudu. Se on kuin korvissa hiljaisuudessa kuuluva hienoinen veren kohina tai lähimaastossani virtaavan joen loputtomasti hyrisevä liike. Se on kasvun räjähdys, kun valtavan pihakuusen tuhannet ja taas tuhannet kerkät
Eilen maanantaina 1.6.26 lähdin iltapäivällä pyöräilemään tehtyäni päivän hommat. Päädyin Kosken helmen kesäravintolan terassin päässä kasvavan suuren tammen varjoon seuraamaan vieressäni virtaavaa Viinikanjokea, sen soljumista kohti Parkanojärveä ja merta. Istuin tuolla suosikkipaikallani pitkään ja lopulta päädyin kuuntelemaan virran tasaista ääntä, sen loputonta pientä loisketta kuin huminaa. Kuuntelin ja kuuntelin ja tunsin ja kuulin joen tasaisen
ELÄMÄ VIRTAA PARKANOSSA! Read More »
Tiedäks mitä? Mä oon jahdannut täydellistä rakkautta koko ikäni ja vielä tosi syvästi ja innoittuneesti. Oon ollut kovasti tosissani sen kanssa, kun kerran oon Serioukselta, jossa vakavahenkiset ihmiset asuu Niin, ja sitten eilen sain huomata jahdanneeni koko ikäni harhaa, jota ei oo olemassa eikä tuu koskaan olemaankaan. Oli muuten aikamoinen kokemus, ensin järkytys ja sitten
RAKKAUS, TUO IKUISESTI MUUNTUVA MERI Read More »
Asuessaan vielä kanssani nyt jo aikuinen lapseni Tintin rakasti pari vuotta sitten auton alle jäänyttä oranssin väristä kolliaan, Simbaa. Simba oli hänen suurin rakkautensa, aina valmis halattava ja silitettävä, kehräävä lohtu kun maailma ei aina toiminut hänen tahtonsa mukaan. Miten monasti Tintin tuolloin sanoikaan: Simba on niin tyhmä! Hän sanoi nuo sanat suurella rakkaudella ja
KISSA ON TYHMÄ – JA VIISAS Read More »
Kysyit eilen illalla: ”Hei Klaus, mitä sinulle kuuluu? Miten voit niin sisäisesti kuin ulkoisestikin?” En osannut silloin vastata, sillä olin niin keskellä tuon yllättävän päättäjäispäivän juhlahumua. Mutta hyvin nukuttu yö selkeytti mieleni ja nyt voin kertoa mitä minulle kuuluu. Muistat varmaan, että viikko sitten kirjoitin jutun nimeltä ”Kun taistelu päättyy”. Se alkoi seuraavilla kysymyksillä, joihin
SURUKOULUN PÄÄTÖSJUHLA Read More »
