Uncategorized

Ajoin eilen puolitoista tuntia kaikessa rauhassa Vesilahdelle tapaamaan uutta ystävääni. Olin herkässä ja avoimessa läsnäolon tilassa koko ajomatkan ajan. Mieleni täytti elävä hiljaisuus, ja vanha punainen Corsani kulki sutjakasti liikenteen virrassa, ohitti ja tuli ohitetuksi. Kaksi kertaa matkan aikana jouduin pysähtymään linja-autopysäkille, sillä mieleeni nousseet ”lyhyet viisaudet” halusivat tulla kirjoitetuksi Facebookiin. Ajatukset virtasivat: ”Suomea vaivaa […]

Olen viime päivinä löytänyt itseni jostain ihan uudesta paikasta tai paremminkin jostakin jatkuvasta virtauksen tilasta. Tuo virtaus ei ala eikä lopu, se ei pysähdy eikä se nopeudu. Se on kuin korvissa hiljaisuudessa kuuluva hienoinen veren kohina tai lähimaastossani virtaavan joen loputtomasti hyrisevä liike. Se on kasvun räjähdys, kun valtavan pihakuusen tuhannet ja taas tuhannet kerkät

Eilen maanantaina 1.6.26 lähdin iltapäivällä pyöräilemään tehtyäni päivän hommat. Päädyin Kosken helmen kesäravintolan terassin päässä kasvavan suuren tammen varjoon seuraamaan vieressäni virtaavaa Viinikanjokea, sen soljumista kohti Parkanojärveä ja merta. Istuin tuolla suosikkipaikallani pitkään ja lopulta päädyin kuuntelemaan virran tasaista ääntä, sen loputonta pientä loisketta kuin huminaa. Kuuntelin ja kuuntelin ja tunsin ja kuulin joen tasaisen

Tiedäks mitä? Mä oon jahdannut täydellistä rakkautta koko ikäni ja vielä tosi syvästi ja innoittuneesti. Oon ollut kovasti tosissani sen kanssa, kun kerran oon Serioukselta, jossa vakavahenkiset ihmiset asuu Niin, ja sitten eilen sain huomata jahdanneeni koko ikäni harhaa, jota ei oo olemassa eikä tuu koskaan olemaankaan. Oli muuten aikamoinen kokemus, ensin järkytys ja sitten

Asuessaan vielä kanssani nyt jo aikuinen lapseni Tintin rakasti pari vuotta sitten auton alle jäänyttä oranssin väristä kolliaan, Simbaa. Simba oli hänen suurin rakkautensa, aina valmis halattava ja silitettävä, kehräävä lohtu kun maailma ei aina toiminut hänen tahtonsa mukaan. Miten monasti Tintin tuolloin sanoikaan: Simba on niin tyhmä! Hän sanoi nuo sanat suurella rakkaudella ja

Kysyit eilen illalla: ”Hei Klaus, mitä sinulle kuuluu? Miten voit niin sisäisesti kuin ulkoisestikin?” En osannut silloin vastata, sillä olin niin keskellä tuon yllättävän päättäjäispäivän juhlahumua. Mutta hyvin nukuttu yö selkeytti mieleni ja nyt voin kertoa mitä minulle kuuluu. Muistat varmaan, että viikko sitten kirjoitin jutun nimeltä ”Kun taistelu päättyy”. Se alkoi seuraavilla kysymyksillä, joihin

Mitä tapahtuu, kun mies ei enää taistele? Mitä tapahtuu, kun mies ei enää taistele naisten rakkaudesta, vaan on itse rakkaus? Mitä tapahtuu, kun mies ei enää taistele vallasta, vaan tunnistaa valtansa oman todellisuutensa luojana? Mitä tapahtuu, kun mies ei enää halua muuttaa maailmaansa, vaan muuttuu itse? Mitä tapahtuu, kun mies herää omaan voimaansa eikä enää

Yksi lapsistani on varsinainen vesipeto. Hän viihtyy kylmässäkin meressä pitkään ja ui rennosti kauemmaksikin rannasta. Hän pitää uimisesta ja on vedessä kuin kotonaan. Juttelimme kerran aiheesta hänen kanssaan ja hän sanoi jo pienenä lapsena tunteneensa miten ”vesi haluaa kantaa häntä”. Ja kun ihminen tietää ja tuntee, että vesi haluaa kannatella häntä, uiminen on helppoa, iloista

Kukapa meistä ei haluaisi olla tähti maailman taivaalla, tähti, jota kaikki katsovat ja kuuntelevat, tähti, johon kaikkien katseet kiinnittyvät. Ja noita maailman taivaita on loputtoman monta alkaen viihteestä, politiikasta, teatterista, taloudesta, kulttuurista, kirjallisuudesta, henkisyydestä, äitiydestä, isyydestä, uskonnollisuudesta, yrttiasiantuntijuudesta, talonrakentamisesta, musiikista jne jne. Valitset vain sinulle sopivan maailman ja teet kaikkesi tullaksesi sen alan tähdeksi. Helppoa

Voi hitto mikä totinen torvensoittaja minä olenkaan ollut! Olen puhunut ja kirjoittanut ihan julmetusti rakkaudesta ymmärtämättä lopulta yhtään mitä se oikeesti on. Olen huudellut niin lähimmilleni kuin kauemmaksikin kaiken tietämäni – ja sitä on kyllä paljon – rakkaudesta ja koettanut vakuuttaa niin itseni kuin toisetkin rakkauden tärkeydestä. Olen hoilannut ja laulanut rakkauden lauluja, mutta en