Klausin blogi

Olipa kerran kaukana pohjoisessa maa, jonka kansa ei osannut rakastaa. Niin, tai osasivat he sen verran, että tekivät lapsia ja antoivat heille ruokaa ja hoivaa sekä opettivat toisilleen rankan rakkauden roolimalleja. He yrittivät rakastaa. Suurin noista roolimalleista roikkui vuosisatoja heidän kirkkojensa seinällä. Se oli lähes alaston, verinen ja kidutettu mieshahmo, jota pidettiin kaikkein suurimman rakkauden […]

Sota alkaa pelosta ja vihasta ihmisen mielessä. Sota alkaa toisen ihmisen tai kansan tuomitsemisesta vääräksi tai vaaralliseksi. Sota alkaa voitonhalusta ja tappion pelosta. Sota alkaa sinussa ja minussa, kun emme enää kestä toisiamme tai naapureitamme. Sota on sairaus. Jokainen sota alkaa varustautumisella ja linnoittautumisella, niin mielessä kuin maisemassakin. Jokainen sota alkaa aseiden ja pommien rakentamisella,

Venäläinen hävittäjä rullaa kohti kiitoradan päätä, joka rajoittuu Venäjän ja Suomen välistä rajaa merkkaavaan verkkoaitaan. Seison pienen lapseni kanssa aidan toisella puolella ja ilmaisen parhaani mukaan koneen lentäjälle, että näen hänet ja että me olemme ihmisiä niin kuin hänkin. Hänen kasvoiltaan heijastuu päättäväinen velvollisuudentunto. Hän tekee vain sen, mitä hänen täytyy tehdä. Hän kääntää koneensa

Sain tänään kellitellä keinussa ihanasti kesätuulessa suhisevien koivujen varjossa ja kuunnella laineiden liplatusta Pyhäjärven rantamilla. Kaikki on hyvin ja kauniisti, vaikka seuraava tekstini viestiikin jotain aivan muuta, sillä se kertoo siitä maailman pinnasta, jonka turhan moni uskoo todeksi. Se kertoo harhasta. Suomalaiseen kansanluontoon kuuluu vahvasti kärsimys ja sen – oletettu – kaunistava vaikutus. Sisukkaasti on

Kirjoitin tämän jutun pari vuotta sitten, ja erityisesti keväällä käydyn Suvivirsi-taiston jälkeen se on edelleen yhtä ajankohtainen kuin silloin. Oma taisteluni maailman puolesta tai sitä vastaan on jo päättynyt. Olen löytänyt paikkani osana Elämän ikuista virtaa. Silti tekstin kysymykset ovat mielestäni edelleen pohtimisen arvoisia, joten julkaisen sen uudelleen sellaisena kuin sen silloin kirjoitin. Keskellä kauneinta

Tämä juttu on alunperin jo muutaman vuoden takaa. Minun oma huoleni esivallasta on jo laantunut, sillä en enää anna heidän tai kenenkään toisen elää minun elämääni, päättää siten minä polskin Elämän ihanassa vrrassa! Mutta jotain lukijoistani se voi vielä kiinnostaa Osallistuin kerran tilaisuuteen, jossa asiantuntevan alustuksen jälkeen keskusteltiin sotilasvalasta. Paikalla oli toistakymmentä kunnianarvoista miestä, jotka

Seison valtavan teräksisenä kiiltävän oven edessä. Ovi on raollaan ja tuosta raosta näkyy suuri karhunkäpälä, joka on juuri työntämäisillään oven auki. Olen jähmettynyt paikoilleni ja tärisen kuin haavanlehti tuulessa, sillä koen tuon karhun uhkaavan minua. Se tietää minun olevan oven ulkopuolella ja se aikoo syödä minut. Loppuni on lähellä. Yhtäkkiä pelokkaassa mielessäni herää uusi ja

Kun herään aamulla, mieleeni nousee seuraava ajatus: Suomi on kohta sodassa. Alitajuinen mieleni on yhdistänyt historiallisen tietoni ja ymmärrykseni maailman poliittisesta pelistä ja tuottaa tuon lauseen. Suomi on kohta sodassa ellei se osaa luopua luomastaan viholliskuvasta. Ilman vihollista ei synny sotaa. Jokainen sota tuottaa vain tuskaa ja kärsimystä kummallakin puolen rintamalinjaa. Sota käyvä kansa kärsii

Ajoin eilen läpi eteläisen Suomen. Keväinen maisema oli ihmeen keltainen, kuiva ja kalpea. Kuin luonto ei jaksaisi tai uskaltaisi vihertää. En ole koskaan elämäni aikana kokenut näin hidasta ja epäröivää kevättä ja puita, joiden vehreys kituu eikä purskahda esiin kevään voimasta. Kevät on heikko. Juttelin oheisia peltoja viljelevän kylväjän kanssa ja hänkin ihmetteli kevään rytmiä.

Nuoruuteni leirinuotiolla kävin läpi vihkimyksen, jossa minut yhdessä muutaman muun kanssa lähetettiin yhteisestä valopiiristä pois ympäröivään pimeyteen. Sieltä me saimme yksitellen lähestyä valopiiriä ja kohdata vihkimystilaisuutta johtavan henkilön, joka kehotti meitä seuraavasti: Sano minulle ketä sinä rakastat? Oikean vastauksen antaneet päästettiin takasin valopiiriin ja väärin vastanneet lähetettiin takaisin pimeyteen pohtimaan oikeaa vastausta. Ketä sinä rakastat?